Kiina
Tälle sivulle on kerätty Kiinan pitkä kolikkohistoria kuvien ja selitysten kera. Kiinasta on todistettavasti löydetty maailman vanhin tunnettu rahapaja. Kaivausten aikana tutkijat löysivät valmiita kolikoita, kolikkomuotteja ja valujätteen hävittämistä varten kaivettuja kuoppia. Radiohiiliajoituksen avulla he havaitsivat, että työpaja aloitti kolikonlyönnin vuosina 640–550 eaa. Näin ollen onkin hyvin mahdollista, että maailman ensimmäiset kolikot tehtiin Kiinassa (Lydian elektrumista valmistetut leijona-kolikot on ajalta noin 610-600 eaa).
Vaihdannan välineitä ennen varsinaista rahaa
Simpukoita (cowrie shell) käytettiin ”rahana” ja vaihdon välineenä ennen kuin varsinaiset rahat otettiin käyttöön. Kiinassa varhaisimmat kirjalliset maininnat simpukan-kuorten käytöstä rahoina ovat Shang-dynastian ajalta (1765–1122 eKr.). Kuvassa vasemmalta lukien pronssista, kivestä ja luusta valmistetut simpukkajäljitelmät, joita käytettiin noin 1122-771 eKr.
”Siltarahoja”, vasen kuva, on perinteisesti pidetty hautajaisesineinä. Ne ajoittuvat ajanjaksolle noin 776-221 eKr. Niin kutsuttuja ”kalarahoja”, jotka on usein ajoitettu Länsi-Zhou-dynastian ajalle (n. 1046–771 eKr.), on useita eri tyyppejä, ne on harvoin koristeltuja eivätkä ne milloinkaan sisällä mitään merkkejä.
Veitsi- ja lapiorahat
Vasemmalla erilaisia veitsirahoja ja ne ajoittuvat aikavälille 601-220 eKr ja oikealla lapiorahoja, jotka ajoittuvat aikavälille 500-250 eKr. Veitsirahat ovat yleisesti noin 150 mm pitkiä, lapiorahat normaalisti noin 50-60 mm, tosin pisimmät (keskimmäinen) jopa lähes 150 mm.
Pyöreät rahat, kolikot
Maailman ensimmäisiä pyöreitä rahoja – ensimmisenä Ban Liang -kolikot
Ban Liang -kolikossa on kaksi kuviota, oikealla ban ja vasemmalla liang. Ban liang tarkoittaa puolta liangia. Liang on painomitta, ja puoli liangia vastaa noin 8 grammaa. Argeologisten löytöjen perusteella voidaan määrittää varhaisimmat ban liang kolikot valmistetun jopa 378 eKr. Varhaisemmat kolikot olivat painavampia, jopa yli 12 grammaa ja niissä oli pyöreä reikä, mutta uudemmissa reikä on neliskulmainen ja paino voi alimmillaan olla jopa alle gramman. Viimeisimmät ban liang -kolikot ajoittuvat vuoteen 119 eKr. Näitä kolikoita on valmistettu pääasiassa pronssista, mutta myös raudasta niitä on valmistettu, tosin ne ovat harvinaisempia.
Vasemmalla puolella kuvassa oleva 1/2 Liangin kolikko edustaa kolikkotyypin varhaisempaa tuotantoa ja on ajalta 336-221 eKr. Kolikon paino on 4,7 g ja halkaisija 27,5 mm.
Tämä keskellä oleva kolikko on ajalta 136-118 eKr, paino 3,1 g ja halkaisija 23,6 mm. Kolikon paino vastaa 4 zhuta.
Oikealla oleva ”elm seed – jalavan siemen” kolikko edustaa kaikista pienintä kolikkotyyppiä ollen vain 4,5 mm halkaisijaltaan ja painaen 0,04 grammaa.
Kuvassa vasemmalla on Wei valtion 1 Juanin kolikko ajalta 350-220 eKr. Tämä kolikkotyyppi on myös yksi varhaisimpia pyöreitä kolikoita ja erään tiedon mukaan niitä olisi tehty jo niinkin varhain kuin 403 eKr. Kolikoiden paino vaihtelee välillä 8-16 grammaa ja halkaisija hieman yli 40 mm. Näissä suhteellisen
Vasemmalla olevan kuvan pronssiset rahat tunnetaan nimellä ”muurahaisen nenä” tai ”paholaisen” / ”aaveen” kasvot, koska niihin kirjoitetut merkit muistuttavat ihmisen kasvoja. Nämä kolikot ovat ajalta 400-220 eKr. Kolikot ovat muutaman gramman painoisia ja noin 20 mm pitkiä. Kolikoiden taustapuoli on tyhjä. Oikeanpuoleisessa kuvassa on 1 Huan kolikoita ajalta 300-220 eKr, halkaisija noin 20 mm ja paino 1-1,5 g ja tausta tyhjä.
Maailman pitkäaikaisin kolikkotyyppi – Wu Zhu
Wu Zhu tarkoittaa 5 zhu:ta, eli noin 3,25 g, koska zhu on painomitta tarkoittaen noin 0,65 grammaa. Wu zhu on eittämättä historian pitkäaikaisin käytössä ollut kolikkotyyppi. Ensimmäiset wu zhu -kolikot valmistettiin jo 118 eKr ja viimeiset vasta vuonna 958 jKr. Koko tuon ajan wu zhu -kolikossa oli reiän oikealla puolella wu eli numero 5 ja vasemmalla puolella zhu. Eri hallitsijoiden kolikot on kuitenkin melko usein mahdollista erottaa toisistaan vertaamalla kolikoiden painoa ja kokoa, tutkimalla tarkasti kalligrafisia eroja kirjoitustyylissä sekä tutkimalla joissakin kolikoissa olevia lisämerkkejä, pisteitä, viivoja ym. Kolikoiden materiaali on lähes poikkeuksetta pronssi, mutta raudasta on myös näitä kolikoita valmistettu, niiden tosin ollessa melkoisesti harvinaisempia.
Pääsääntöisesti näissä kolikoissa etupuolella on vain ulkovalli ja taustapuolella sekä ulkovalli että sisävalli reiän ympärillä.
Yläpuolella on kuvattuna 6 erilaista, eri hallitsijan käyttämää wu zhu -kolikkoa. Tässä joitakin niiden tunnistamisessa käytettyja tietoja. Vasemmalta lukien ensimmäisenä ja toisena on kuvattuna Länsi-Han dynastian aikainen kolikko ajalta noin 113 eKr. Kummassakin kolikossa zhu-kuvion yläosa on suoraviivainen. Vasemmanpuoleisessa kolikossa aukon alapuolella on selvä piste ja oikeanpuoleisessa kolikossa aukon yläpuolella valli.
Kolmantena vasemmalta on kuvattuna Länsi-Jinin kolikon taustapuoli, jossa aukon vasemmalla puolella on piste, oikealla puolella puolikaari ja lisäksi aukon kulmista lähtee viivat ulkoreunaa kohti. Kolikko on noin ajalta 265 jKr. Neljäntenä on Itäisen Jinin kolikko noin ajalta 322 jKr. Näiden kolikoiden erityispiirre on zhu-kuviosta puuttuva jin-osa, eli vasemmanpuoleinen osa kuviota puuttuu kokonaan. Nämä kolikot ovat muutenkin laadultaan vaatimattomampia.
Viides kolikko on hyvä esimerkki, miten pystyttiin säästämään metallia. Kolikosta on melkoinen osa sen ulkoreunaa veistetty kokonaan pois. Tämä oli hyvin yleistä erityisesti näissä Itäisen Hanin kolikoissa ajalta noin 190-220, koska tuolloin valmistettiin paljon ns. yksityisiä kolikoita, jotka päätyivät kiertämään kansan keskuudessa aitoina kolikkoina. Viimeisimpänä on Länsi-Wein kolikko, joka on käytännössä täysin samanlainen kalligrafisesti kuin on Sui dynastian kolikko hieman myöhemmin. Nämä kolikot ovat noin ajalta 535-556 (Sui dynastia hallitsi kiinaa 581-618). Näitä on käytännössä erittäin vaikea erottaa toisistaan. Näissä kaikissa kolikoissa on aukon oikealla puolella reunavalli ja zhu-komponentin Jin osa on taipunut oikealle.