{"id":828,"date":"2026-02-23T19:57:13","date_gmt":"2026-02-23T17:57:13","guid":{"rendered":"https:\/\/osnumisma.fi\/?page_id=828"},"modified":"2026-02-23T21:00:14","modified_gmt":"2026-02-23T19:00:14","slug":"suomi-5-markkaa-1946","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/osnumisma.fi\/?page_id=828&lang=fi","title":{"rendered":"Suomi 5 markkaa 1946"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

5 Markkaa 1946 metalliseokset ja eri metalliseosten tunnistaminen<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Tasavallan 5 markan kolikkoa vuosilta 1928-1952 on valmistettu varsinaisesti kolmesta eri metalliseoksesta. Ensimm\u00e4inen metalliseos nimelt\u00e4\u00e4n alumiinipronssi<\/strong> eri tietol\u00e4hteiden mukaan sis\u00e4lsi 92 % kuparia, 6 % alumiinia ja 2 % nikkeli\u00e4. T\u00e4st\u00e4 seoksesta kolikkoa valmistettiin vuodet 1928-1942. Kyseisen kolikon valmistus jatkui vuonna 1946, jolloin kolikkoa oli lupa valmistaa sek\u00e4 messingist\u00e4<\/strong> ett\u00e4 edelleen alumiinipronssista ja vuodesta 1947 aina vuoteen 1952 asti vain messingist\u00e4. Suomen Rahat (Tuukka Talvio) -teoksen mukaan loppuvuosina k\u00e4ytettiin kahta messinkiseosta, joista toisessa oli sinkki\u00e4 37 % ja toisessa 28 %.<\/p>

Vuoden 1946 kolikko onkin monen ker\u00e4ilij\u00e4n kokoelmassa mahdollisesti virheellisesti joko alumiinipronssiseksi tai messinkiseksi m\u00e4\u00e4ritettyn\u00e4, koska kolikoita on eritt\u00e4in vaikea erottaa toisistaan ainakaan silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. Kolikothan ovat saman painoisia ja samankokoisia. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti on pit\u00e4nyt teett\u00e4\u00e4 metallianalyysi, jotta kolikon metalliseoksen on voinut varmuudella m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 oikeaksi. T\u00e4h\u00e4n ongelmaan voi olla helpompikin ratkaisu, jonka nyt pyrin esittelem\u00e4\u00e4n.<\/p>

Ratkaisusta k\u00e4yt\u00e4n nime\u00e4 v\u00e4r\u00e4htelytaajuus<\/strong>. Aluksi hieman teoriaa \u00e4\u00e4nen ominaisuuksista. \u00c4\u00e4ni syntyy, kun \u00e4\u00e4nil\u00e4hde v\u00e4r\u00e4htelee tai t\u00e4risee. Kun esimerkiksi napautat kolikkoa, se j\u00e4\u00e4 hetkeksi v\u00e4r\u00e4htelem\u00e4\u00e4n ja kuullaan kilahdus\u00e4\u00e4ni. Ilmaan syntyy molekyylien tihentymi\u00e4 ja harventumia. \u00c4\u00e4ni alkaa levit\u00e4 ilmassa tai muussa v\u00e4liaineessa, ja kun se saapuu korvaan, se aistitaan \u00e4\u00e4nen\u00e4. Tihentymien tai harventumien m\u00e4\u00e4r\u00e4 sekunnissa on \u00e4\u00e4nen taajuus. Taajuus ilmoitetaan hertsein\u00e4, Hz. Tuhat hertsi\u00e4 on lyhennettyn\u00e4 1 kHz (kilohertsi).<\/p>

\u00c4\u00e4nen nopeus on ilmassa n. 330 metri\u00e4 sekunnissa. Kylm\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4ni etenee hitaammin. \u00c4\u00e4nennopeus kasvaa, kun l\u00e4mp\u00f6tila nousee. Mit\u00e4 kiinte\u00e4mp\u00e4\u00e4 v\u00e4liaine on, sit\u00e4 nopeammin \u00e4\u00e4ni liikkuu. \u00c4\u00e4nen nopeus:<\/p>

  • Kulta 1 740 m\/s (tiheys 19.320 kg\/M3)<\/li>
  • Hopea 2 680 m\/s (tiheys 10.490 kg\/m3)<\/li>
  • Sinkki 3 700 m\/s<\/li>
  • Kupari 3 810 m\/s (tiheys 8.960 kg\/m3)<\/li>
  • Nikkeli 4 900 m\/s<\/li>
  • Alumiini n. 5 200 m\/s<\/li><\/ul>

    \u00a0<\/p>

    Koska \u00e4\u00e4ni etenee ilmassa ilmanpainevaihteluina (tihentymi\u00e4 ja harventumia), puhutaan \u00e4\u00e4niaalloista. \u00c4\u00e4niaallon pituus on kahden tihentym\u00e4n (ilmanpainemaksimin) v\u00e4linen matka. Taajuus on 1 Hz kun tapahtuu yksi v\u00e4r\u00e4hdys sekunnissa. Kun sekuntia kohden on 1 000 v\u00e4r\u00e4hdyst\u00e4, taajuus on 1 000 Hz eli 1 kHz. Koska eri metallien ja metalliseosten ominaisuuden poikkeavat toisistaan merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s niiden v\u00e4r\u00e4htelytaajuudet poikkeavat toisistaan merkitt\u00e4v\u00e4sti. Teoriassa v\u00e4r\u00e4htelytaajuus on matemaattisesti laskettavissa, mutta t\u00e4t\u00e4 tarkoitusta varten riitt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ni yksinkertaistettu menetelm\u00e4.
    Ratkaisuni ei ole aivan uusi keksint\u00f6 ja itsekin olen aiheeseen jo usean vuoden ajan perehtynyt lukemalla ja testaamalla kolikoitani. Testiaineistoni kattaa jo yli 5.000 kolikon testauksen, tosin materiaaliseoksiakin on useita.<\/p>

    Kyseisi\u00e4 5 markan kolikoita olen testannut kaikkiaan hieman yli 160 kappaletta. N\u00e4ist\u00e4 alumiinipronssisia (1928-1942) kolikoita on 48, pronssisia (1947-1949) kolikoita 40 ja alumiinimessingist\u00e4 valmistettuja (1950-1952) kolikoita 22. Kaikki loput testatut kolikot ovat vuoden 1946 kolikoita.
    Testaamalla aluksi huolellisesti alumiinipronssista valmistetut kolikot, pystyin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden kolikoiden v\u00e4r\u00e4htelytaajuuden v\u00e4lille 9300-10150 Hz. Keskiarvotaajuudeksi n\u00e4ille kolikoille muodostui 9770 Hz.<\/p>

    Seuraavaksi m\u00e4\u00e4ritin messingist\u00e4 valmistettujen kolikoiden (vuodet 1947-1949) v\u00e4r\u00e4htelytaajuuden. N\u00e4iden kolikoiden v\u00e4r\u00e4htelytaajuus ajoittuu v\u00e4lille 8300-9100 Hz, eli selv\u00e4sti alle alumiinipronssisten kolikoiden v\u00e4r\u00e4htelytaajuuden. Keskiarvo n\u00e4iden kolikoiden osalta oli 8680 Hz. Yhdenk\u00e4\u00e4n kolikon v\u00e4r\u00e4htelytaajuus testini mukaan ei siis ylitt\u00e4nyt 9100 Hz:n arvoa j\u00e4\u00e4den n\u00e4in ollen merkitt\u00e4v\u00e4sti ja selv\u00e4sti alle alumiinipronssisten kolikoiden v\u00e4r\u00e4htelytaajuuden.<\/p>

    Viimeisen\u00e4 testasin kaikki hallussani olevat 5 markan vuoden 1946 kolikot saaden oheisen kuvan mukaisen jakauman. Kuvassa pystyakselilla kappalem\u00e4\u00e4r\u00e4 ja vaaka-akselilla kolikoiden v\u00e4r\u00e4htelytaajuus. Koska edelt\u00e4v\u00e4n analyysini mukaan alumiinipronssista valmistettujen kolikoiden v\u00e4r\u00e4htelytaajuuden pit\u00e4\u00e4 olla yli 9300 Hz, p\u00e4\u00e4dyn vuoden 1946 5 markan kolikoideni osalta siihen lopputulokseen, ett\u00e4 kolme testaamistani kolikoista olisi alumiinipronssisia. Asian varmistamiseksi n\u00e4m\u00e4 kolme kolikkoa testattiin Suomen Numismaattisen yhdistyksen (SNY) XRF-laitteella. T\u00e4m\u00e4 testi vahvisti oman metallianalyysini tuloksen.<\/p>

    Kuviosta voidaan hyvin my\u00f6s havaita, ett\u00e4 messingist\u00e4 valmistettujen kolikoiden osuus vuoden 1946 kolikoiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4, alumiinipronssisten kolikoiden osuuden j\u00e4\u00e4dess\u00e4 noin 6 %:n osuudelle. SNY:n 2023 vuoden luettelon mukaan vuoden 1946 5 markan kolikoita valmistettiin kaikkiaan 6.156.000 kappaletta, josta messinkisten osuus 618.000 kappaletta vastaten noin 10 %:a. My\u00f6skin t\u00e4m\u00e4 tukee tekemi\u00e4ni havaintoja.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

    Miten ja millaisilla v\u00e4lineill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 analyysi sitten toteutettiin?<\/p>

    Yksinkertaisimmillaan kolikon v\u00e4r\u00e4htelytaajuuden voi jokainen tarkastaa omalla k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Tarvitaan ainoastaan yksinkertainen sovellus, joka puhelimen mikrofonia hy\u00f6dynt\u00e4en m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 v\u00e4r\u00e4htelytaajuuden. T\u00e4llaisia sovelluksia l\u00f6ytyy sovelluskaupasta jo useita, itse olen k\u00e4ytt\u00e4nyt Bullion test -nimist\u00e4 sovellusta. Sovellus vain k\u00e4yntiin, kolikko esimerkiksi etusormen k\u00e4rjen p\u00e4\u00e4lle ja pieni kopautus varovaisesti kolikkoon kolikkoa vaurioittamatta ja sovellus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4r\u00e4htelytaajuuden.
    Aluksi itsekin tein n\u00e4in, mutta k\u00f6mpel\u00f6ill\u00e4 sormillani ja varsinkin kolikkoa vaurioittamatta en tahtonut aina saada kunnolla lukemaa sovelluksesta. Onnekseni er\u00e4\u00e4n kolikkofoorumin kautta osuin keskusteluun er\u00e4\u00e4n amerikkalaisen henkil\u00f6n kanssa, jolla oli jo yritys perustettuna ja tuote rakennettuna kolikon testaamiseksi. Ohessa kuva kyseisest\u00e4 eritt\u00e4in yksinkertaisesta pienest\u00e4 v\u00e4lineest\u00e4, joka auttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti kolikon testausta pit\u00e4en kolikon hyvin paikoillaan.
    Olen v\u00e4linett\u00e4 valmistavalta yritykselt\u00e4 saanut luvan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvia ja tietoja laitteesta ja sovelluksesta, jollainen heilt\u00e4 my\u00f6s l\u00f6ytyy. Lis\u00e4\u00e4 tietoa l\u00f6ytyy siis osoitteesta https:\/\/coinpingtest.com\/.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    5 Markkaa 1946 metalliseokset ja eri metalliseosten tunnistaminen Tasavallan 5 markan kolikkoa vuosilta 1928-1952 on valmistettu varsinaisesti kolmesta eri metalliseoksesta. Ensimm\u00e4inen metalliseos nimelt\u00e4\u00e4n alumiinipronssi eri tietol\u00e4hteiden mukaan sis\u00e4lsi 92 % kuparia, 6 % alumiinia ja 2 % nikkeli\u00e4. T\u00e4st\u00e4 seoksesta kolikkoa valmistettiin vuodet 1928-1942. Kyseisen kolikon valmistus jatkui vuonna 1946, jolloin kolikkoa oli lupa valmistaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-828","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/osnumisma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/828","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/osnumisma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/osnumisma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/osnumisma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/osnumisma.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=828"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/osnumisma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/828\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":863,"href":"https:\/\/osnumisma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/828\/revisions\/863"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/osnumisma.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=828"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}